Elina Enho

Nimi: Elina Enho
Kotipaikka: Rantasalmi
Minä ja koirani Kölli-kuva: © Jari Heiskanen

1. Kuvauskohteet, löytyvätkö ne läheltä kotipaikkaasi vai joudutko kulkemaan pitkiäkin matkoja kohteisiin? Mitkä ovat mieluisimmat kuvauskohteesi?
Kuvaan enimmäkseen ihan kotipihallani ja sen lähiympäristössä. Joskus myös muualla retkeillessäni, mutta suurin osa kuvistani on täältä Rantasalmelta. Siinä on se etu, että tuntee paikat ja tietää mitä missäkin on. Ja silti löytyy aina yllätyksiä!

Kalliosinisiipi.

2. Minkälainen tausta sinulla on luontokuvauksessa?
Olen vähän tuurikuvaaja. Kuvausta olen harrastanut kauan, mutta välillä kamerat jäävät kaappiin pölyttymään useiksi vuosiksi. Nyt taas pitkästä aikaa on menossa aktiivinen kausi. Luontoa olen kuvannut aina, joskus aikaisemmin myös muutakin. Nyt pidän vain luonnon kuvaamisesta.

3. Välineet! Mikä niissä on oleellista, minkälainen on oma kuvauskalustosi?
Oleellista minusta on osata ottaa omasta kalustostaan kaikki irti, eli tuntea välineensä kyvyt ja rajoitukset. Tosin, usein huomaan omien kykyjeni olevan kaukana jäljessä kameran kyvykkyyttä, vaikka sitä helposti syyttääkin Kuvaan Nikonin D70s:llä, ja minulla on kaksi putkea, Nikkorin 18-70mm sekä Nikkorin pumppuzoomi 70-300mm.

Rentukka.

4. Iskeekö luontokuvauksessa koskaan “taisteluväsymys”, kuinka siitä selviydytään?
Kuvaus on minulle harrastus, ja yritän sen sellaisena pitääkin. Mutta joskus huomaan juoksevani hiki hatussa kamera kaulassa pitkin tienvarsia, kun pitäisi löytää jotain kuvattavaa. Silloin on syytä viedä kamera kotiin ja lähteä luonnon helmaan ihan muuten vain. Usein väsyn myös siihen, että en saa sellaista kuvaa kun haluaisin, vaikka kuinka yrittäisin. On niin tuskastuttavaa, kun taidot loppuvat kesken!

5. Kerro mieleenpainuvin kokemuksesi luontokuvauksessa?
Paljon hienoja luontokokemuksia on tullut ja niitä tulee oikeastaan joka päivä –jokainen päivä on erilainen. Yksi mieleenpainuvimmista oli ehkä se kerta kun makasin heikoilla kevätjäillä ja kuvasin sattumalta oman rannan läheisyyteen ilmestynyttä norppaa. Oli kovat tuuli ja tuiskusi jotain märkää, ja minulla oli vain ohut takki sekä olin lähtenyt kotoa kiireessä ilman hanskoja ja lakkia. Ryömin jäätä pitkin lähemmäs norppaa, joka ei paljoa minusta välittänyt, kunnes kantti petti, kun jää alkoi ruskaa alla. Kuvat eivät olleet hohdokkaat, mutta itse tilanne oli, köllötellä siinä norpan kanssa samalla silmänkorkeudella.

Torppa ja idänkurho.

6. Miten luontokuvaaja ja luontoharrastaja pystyy mielestäsi parhaiten toteuttamaan ajatusta “luonnon puolesta”?
Minusta on tärkeätä, että toimii itse niin kuin toivoisi muidenkin toimivan. Kun tekee yhden pienen asian luonnon puolesta, huomaa, että voi tehdä myös toisen ja toisen … Luontoharrastajan toivoisin keskittyvän myös lajien elinympäristöihin ja lajien vuorovaikutukseen. Monet hallitsevat tietyt lajiryhmät, mutta kokonaisuuksien ymmärtäminen on puutteellista. Nimenomaan kokonaisuuksien ymmärtäminen auttaa suojelemaan luontoa.

7. Kuinka parhaat kuvasi syntyvät?
Hyvä kysymys! Taitaa mennä ihan tuurilla koko homma No, tietysti jotkut perusasiat pitää hallita ja niitä oppii koko aika kuvaamalla ja kokeilemalla. Foorumilta olen saanut paljon vinkkejä niin tekniikkaan kun kuvaamiseenkin. Parhaat kuvat ovat vielä syntymättä, yrityksiä on kyllä ollut!

8. Lopuksi, Onko kuvausprojekteja vuodelle 2008?
Projektit kuuluvat työelämään, en halua ottaa niitä enää harrastuksiin. Mutta haaveissa olisi tietysti monta eliölajia ja kohdetta, jotka haluaisin nähdä ja jos niistä saisi vielä kuvankin, niin – Jaa, yksi projekti tuli mieleen, kuva-arkistoni pitäisi järjestää, mutta se taitaa ollakin ikuisuusprojekti

Julkaisija: Petri Kosunen | Luontokuvaajat.Net. Julkaistu: 10.07.2008

kerrankin kuvaaja jonka välineet ei ole kuten itsellänikin mitään
saakutin kalliita. noh järkkärikuvaajia olemme molemmat mutta silti.