Miska Puumala

Nimi: Miska Puumala
Kotipaikka: Vaasa
Miska Puumalan kuva, Photo of Miska Puumala: © Eero Murtomäki

1. Kuvauskohteet, löytyvätkö ne läheltä kotipaikkaasi vai joudutko kulkemaan pitkiäkin matkoja kohteisiin? Mitkä ovat mieluisimmat kuvauskohteesi?
Asun kaupungissa,  joten ihan pihapiirissä harvoin kuvailen. Pääasiassa kaikki kohteet löytyvät 100 km:n säteellä asuinpaikasta. Mieluisinta kuvauskohdetta on vaikea määritellä, mutta mukavimmat kohteet löytyvät luonnosta. Riippuen päivästä ja fiiliksestä, mieluisia kohteita löytyy laidasta laitaan, milloin linnuista - milloin kasveista. Kojua vaativat kohteen ovat erityisen mieluisia. Se että kojun ulkopuolella olevaa elämää täytyy yrittää ymmärtää pääasiassa kuulon avulla - tekee hommaan viehätyksen.

2. Minkälainen tausta sinulla on luontokuvauksessa?
Oma historia kuvaajana tai edes harrastajana on aika lyhyt. Kymmenisen vuotta olen kuvaamista harrastanut. Voi melkein sanoa että digiin siirtymisen myötä valokuvaamisesta tuli enemmän tai vähemmän elämäntapa, sellainen asia joka vaikuttaa tavalla tai toisella jokapäiväiseen elämään, halusi sitä tai ei. Oikeastaan koko harrastuksen ajan olen kuvaillut luontoa. Muistan että otin ensimmäisen kuvani filmipokkarilla purjeveneestä vastavaloon 7 vuotiaana. Siitä kait se kipinä lähti luontoon ja sen kuvaamiseen… Niin mikäs se kysymys olikaan

3. Välineet! Mikä niissä on oleellista, minkälainen on oma kuvauskalustosi?
Oleellisinta taitaa olla että välineet on omiin kuvausmieltymyksiin sopivat. Vaikea sanoa, mutta liika käyrien ja reunapiirtojen tutkiskelu on ajan haaskausta - Ei kuvaaminen ole välineistä kiinni. Oma kamerareppu sisältää yhden rungon ja objektiivit 17 millistä aina 500 milliin, neljä primea ja kaksi zoomia.

4. Iskeekö luontokuvauksessa koskaan “taisteluväsymys”, kuinka siitä selviydytään?
Iskee!! Joskus tuntuu ettei siitä selviä mitenkään. Aina voi jättää kameran kotiin, mutta se ei riitä. Omassa päässä kun on sisäänrakennettu etsin joka tahtomattakin sommittelee näkökenttää kuviksi. Tiettynä vuodenaikana turnausväsymyksen kans täytyy vaan oppia elämään. Se, että ottaa kevyimmän kaluston mukaan (vaikka yhden objektiivin) koko arsenaalin sijasta, helpottaa joskus. Hyväksyy ne asiat mitkä jää kuvaamatta kun ei ole esimerkiksi se pisin putki mukana - pyrkii nauttimaan näkemästä muuten.

Uskomatonta, mutta luonnon kauneudesta voi nauttia vaikkei siitä ole kuvaa - monesti paremminkin. Joskus se, että kamera on repussa eikä kaulassa roikkumassa, helpottaa - jatkuva valppaanaolo saattaa joskus viedä retkeilystä mielekkyyden. Riippuu turnausväsymyksen laadusta ja kuinka pahaksi se on päässyt - viinapulloon ei kannata kajota -eikö muka…

5. Kerro mieleenpainuvin kokemuksesi luontokuvauksessa?
Oltiin Eeron kans kiertelemässä paikkoja keväällä -07. Löydettin joutsenen pesä jossa kurki hautoi. Siihen sitten päätettiin koju virittää - Eero vei kojun ku mulla sattui päivävuoroviikko. Tuli hirveä stressi jos poikaset ehtii lähteä pesästä ja eikä töistä saanut vapaata. Eero soitti puolen päivän aikaan että toinen poikanen on kuoriutunu. Eipä auttanut kun toivoa ettei toinen kuoriudu ihan heti. Seuraavana yönä kolmen maissaa, ennen töihin menoa ryömittiin telttaan odottelemaan. Muutaman tunnin odottelun jälkeen alkoi tapahtua. Emon viereen ilmestyi toinen poikanen jota telkätkin uivat katselemaan.

Puolen tunnin sisällä toinenkin poikanen ui pesästä emon houkuteltua aikansa. Muutama ihan kelpo kuvakin syntyi ja mikä parasta, kurjet eivät koskaan saaneet tietää meistä, joten täysin luonnon ehdoilla mentiin, niinkuin aina. Teltassa kuulin myös elämäni ensimmäisen jänkäkurpan kun laukkasi kaukaa ohitse. On tietysti paljon mieleenpainuvia kokemuksia, karhun tapaamisesta lähtien, mutta tuossa kurkijutussa oli jollain tapaa sellaista herkkyyttä, että se on jäänyt mielensopukoihin ihan sinne päällimmäiseksi.

6. Miten luontokuvaaja ja luontoharrastaja pystyy mielestäsi parhaiten toteuttamaan ajatusta “luonnon puolesta”?
Vaikea kysymys, jos jollain tapaa kuvilla pystyisi lisäämään ihmisten arvostusta luontoa kohtaan niin kait se olis hyvä. Jos kuvien avulla jonkinlainen yhteys luontoon tulisin luonnosta vieraantuneille ihmisille, niin kotiinpäinhän sekin olisi.

7. Kuinka parhaat kuvasi syntyvät?
Pääasiassa sattumalta. Omasta mielestä parhaat kuvani syntyvät yksinkertaisista asioista. Silloin kun kuvassa on vähän elementtejä ja kuva muutenkin yksinkertainen, olen mielestäni ottanut hyvän kuvan. Tuosta yksinkertaisuuden “kirouksesta” en pääse eroon, tyyliä on vaikea muuttaa ja jos ei edes yritä niin silloin kait ne parhaat kuvat syntyvät.

8. Lopuksi, Onko kuvausprojekteja vuodelle 2008?
Luontoon liittyen, pöllönpöntötys projekti jatkuu taas syksymmällä. Huuhkajaa olisi mukava yrittää kuvailla, kelluva lautta kesäloman kuvailuihin olis kiva, Merikotkasta pitäisi saada parempia kuvia jne jne… Saas nähdä tuleeko mistään mitään, projekteista puhumattakaan.

Kalastajat. Kuva, photo: © Miska Puumala


Kurjet.  Kuva, photo: © Miska Puumala


Kurki & Poikanen.  Kuva, photo: © Miska Puumala


Oraat.  Kuva, photo: © Miska Puumala

edellinen esittely: Ari-Pekka Jokinen    seuraava esittely: Elina Enho