Juha Ollila

Julkaistu: 13.06.2008

Omakuva
Nimi: Juha Ollila
Kotipaikka: Muhos
Kotisivut: http://www.juhaollila.com

Kuvauskohteet, löytyvätkö ne läheltä kotipaikkaasi vai joudutko kulkemaan pitkiäkin matkoja kohteisiin?
Kohteet yleensä sijaitsevat muutaman kymmenen kilometrin säteellä kodistani, mutta hairahduksiakin sattuu. Karhuja kävin kerran kuvaamassa Martinselkosessa sen vuoksi, kun kaikki kyselivät, että ”ootko karhuja kuvannu”.

Häpeäkseni jouduin siihen asti sanomaan, että en. Asia korjaantui eräänä kesänä. Kakon Arin kanssa käytiin viime kesänä pikavisiitillä Pohjois-Norjassa, joka oli varsin mukava reissu unenpuutteesta huolimatta.

Mitkä ovat mieluisimmat kuvauskohteesi?
Kaikki käy. Omasta mielestäni olen monipuolinen kuvaaja tätänykyä. Kuvaajaurani alussa linnut olivat tärkein juttu, mutta nykyään ne ovat jääneet vähän taustalle. Silmä on kehittynyt ja näkee hyvin paljon muutakin kuvattavaa, kuin linnut.

Minkälainen tausta sinulla on luontokuvauksessa?
Pikkupoikana kääntelin lehmänpaskoja, tutkin ötököiden elämää, keräsin perhosia ja ammuskelin ritsoilla pikkulintuja, siitä se lähti. Metsästin aseenkantoluvan saatuani aika paljon, myös kuvaamisen ohella. Tietyssä elämän vaiheessa totesin kameran oivalliseksi aseeksi ja hylkäsin tuliluikut. Nykyisin en aseita omista, mutta metsästyskortti on vielä voimassa, kaiken varalta.

Kuvaamisen aloitin ollessani n. 12-vuotias, mutta niukkojen sponsorirahojen vuoksi, piti asiaa siirtää tulevaisuuteen. Ensimmäisen järkkärin ostin vuonna 1990. Runko oli Cosinan manuaalinen CTX 10 tai jotain sinnepäin, putkena toimi Sigman 400mm f5.6 ja filminä Kodakcrome 64.

Välineet!
Hullun myllyä nykyään.

Mikä niissä on oleellista, minkälainen on oma kuvauskalustosi?
Sopiva putki oikeaan paikkaan. Runkona Nikon D300 ja putkia pitkä liuta, vanhoista käsitarkenteisista automaatteihin.

Iskeekö luontokuvauksessa koskaan ”taisteluväsymys”, kuinka siitä selviydytään?
Iskeehän se, tiettyyn mielikuvaan päästäksesi on tehtävä rajusti töitä. Töiden mennessä omien mieltymyksien kanssa vikaan, tulee tunne, että ei onnistu tänä vuonna. Vanha mottohan on laittaa asiat uuteen järjestykseen ”ensvuonna uudestaan” tyyliin.

Kerro mieleenpainuvin kokemuksesi luontokuvauksessa?
Niitä on paljon. Jokainen maastopäivä tuo uutta näkösälle.

Aikoinaan Hannu Hautalan näkeminen livenä ja rento jutustelu hänen kanssaan ovat painuneet mieleeni. Hän oli just semmonen ukko, kun olin kuvitellut; lupsakka ja nuorison huomioiva seuramies.

Miten luontokuvaaja ja luontoharrastaja pystyy mielestäsi parhaiten toteuttamaan ajatusta “luonnon puolesta”?
Arvostaa luontoa.

Kuinka parhaat kuvasi syntyvät?
Paikallis-, lajituntemuksen, valon suunnan, kelin, oikean optiikkavalinnan, valotusajan…yms. sekalaisesta sillisalaatista tai sitten ihan vahingossa.

Lopuksi, Onko kuvausprojekteja vuodelle 2008?
Kilpisjärvelle Kakon Arin kanssa kuvailemaan kesälomalla. Juniorin kanssa karhuja katselemaan ja muutama suoreissu maksullisesti, ei muita ”projekteja”.
Liikun runsaasti maastossa ja saattaa joku päivä mennä vaikka nuolihaukan lentokuvaa yrittäessä, vaikka suunnitelmissa oli ukonkorennon lentokuva.

- Juha